Niin tässä kävi, aivan kuten pelkäsinkin. Sairastelu muuttui entistä pahemmaksi kun voimia verottava flunssa löysi tiensä keuhkoputkeen ja tulehdutti sen. Ääntä ei tule, lääkettä pitää nauttia nelisen kertaa päivässä, lääkäri maksaa liikaa, lääkkeet maksaa liikaa.. Tätä turhautumisen ja raivon määrää ei voi sanoin kuvailla. Ehei, tämä on ihan omaa luokkaansa. Luokkaa - seisoo jyrkänteen reunalla ja huutaa äänensä käheäksi vastatuuleen. Ah, kunpa voisinkin.

Mutta koska tilanteeni ei ollut vielä läheskään niin paha, vaikka sairaana pitikin kävellä koko matka terveysasemalle koska bussikortissa ei tietenkään ole rahaa, niin luontoäiti heitti vielä hilseilevän lumipyryn niskaan. Sitähän tässä kaivattiinkin, näin huhtikuussa! Lisää sitä hemmetin lunta!

Varokeinoja kuitenkin on käytössä. Nimittäin luovuin suoraan aikeistani lähteä VR:n kelkassa kohti Kauniaisten pyhää metropolia vain kahden kurssin vuoksi. En aio ottaa tähän lisää vitutusta, junan myöhästelyä, nökötystä asemalla ja sitten toisen junan myöhästelyä ja..ja! Ei helvetti, siihen en ala.

Nyt suunnitelma on: koko viikko sängyssä ja teetä nassuun. Toivoisin silti hartaasti etten olisi lauantaina juhlakunnossa. Viimeinen asia joka nyt innostaa on se kännääminen. Mutta koskas minulta olisi asiasta kysytty.